Terve usko tuo terveyttä elämään

Televisiossa oli muutama vuosi sitten ohjelmasarja ”Elämä pelissä”, jossa kuusi julkisuuden henkilöä kutsuttiin TV-studioon paljastamaan elämäntapansa, jonka jälkeen he kuulivat eliniän ennusteensa. Puolen vuoden muutoskamppailun jälkeen he saivat uudet elinajanodotteet. Kaikille kansalaisille tarjottiin Ylen internetsivuilla ohjelmassa käytettyä Elämä pelissä –testiä, jonka olivat rakentaneet Suomen parhaat asiantuntijat.

Testien avulla saa hyvän kuvan siitä, mistä pitkä elämä ja hyvä vanhuus rakentuu: Perintötekijöiden lisäksi tärkeitä asioita ovat terveet elämäntavat oikeine ruokavalioineen ja säännöllisine liikuntoineen, läheiset ihmissuhteet ja sosiaaliset verkostot, hyvät harrasteet.

Esiin nousi myös uskonnollinen aktiivisuus, jonka on tutkimuksissa todettu lisäävän elämän mielekkyyttä ja samalla eliniän pituutta.

Terveet ja sairaat uskonnolliset yhteisöt
Seurakuntien toiminta parhaimmillaan edistää ikäihmisten elämässä kaikkia edellä kuvattujen asioiden toteutumista. Seurakunnan senioritoiminta saa lähtemään kotoa, kävelemään kirkolle tai muulle toimintatilalle sekä tapaamaan ihmisiä. Usko ja uskonnollinen yhteisö parhaimmillaan antaa ihmisen elämään tukea ja turvaa, silloin kun kukin sen jäsen saa omaa vakaumustaan harjoittaa terveellä tavalla ilman ulkopuolista painostusta.

Valitettavasti kaikkien uskonnollisten yhteisöjen sisällä on aina esiintynyt myös epätervettä uskonnollisuutta. Terve uskonnollisuus on yksilön hyvinvoinnin tuki, epäterve uskonnollisuus taas sen este. Siksi on tärkeää, että uskonnoista ja uskonnollisissa yhteisöissä nähdään uskonnollisten yhteisöjen hyvät ja huonot puolet sekä ymmärretään, mistä tekijöistä terve uskonnollisuus muodostuu. Terveessä yhteisössä pahaa ei ulkoisteta ryhmän ulkopuolelle, vaan se pystytään näkemään myös oman ryhmän sisältä ja myös sen johtajista.

Terve uskonnollisuus
Terve uskonnollisuus kunnioittaa aina toisten ihmisten tapaa elää omien elämänratkaisujen ja maailmankatsomuksen mukaan. Se ei pakoteta ihmistä mihinkään yhdenlaiseen muottiin, joka määrittelisi, miten hänen tulisi elää ja ajatella.

Terve uskonnollisuus ei vie elämäniloa eikä -halua, vaan rohkaisee näkemään sekä elämän hyvät että huonot puolet. Se antaa tilaa kokea kaikki ihmiselämän tunteet, vihasta rakkauteen ja surusta iloon.

Terve uskonnollisuus on avoin järjen käytölle ja myös epäilykselle. Se mahdollistaa myös oman uskon opinkappaleiden kyseenalaistamisen sekä niiden vertaamisen elävään elämään ja omiin näkemyksiin hyvästä elämästä. Terveesti uskova ihminen saa sanoa omat mielipiteensä ja tehdä muutenkin elämän ratkaisuja oman harkintansa mukaan, kunhan ei liiaksi vaikeuta lähimmäistensä elämää tai turmele luontoa.

Terve uskonnollisuus rohkaisee kaikkeen, mikä elämässä ja ihmissuhteissa on hyvää itselle ja muille. Se mahdollistaa sen, että omia mielipiteitä saa iän karttuessa muuttaa ja samalla se mahdollistaa myös epäonnistumisen.

Terve uskonnollisuus kohtelee muita ihmisiä tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti riippumatta heidän yhteiskunnallisesta asemasta, arvosta, ammatista, sukupuolesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai terveydestä.

Terve ja tasapainoinen usko yksinkertainen asia. Se tiivistyy elämänohjeeseen tehdä toiselle sitä, mitä muidenkin toivoo tehtävän. Samalla se on luottamusta Luojaan, joka antaa elämänuskoa myös silloin, kun vaikeudet kohtaavat.

Terve uskonnollisuus tuo ja ylläpitää toivoa.

Pontus Salmi
Yhteisen seurakuntatyön päällikkö
Vantaan seurakuntayhtymä