Sähköisiä unelmia

Kuka epäilee, etteivät yli kuusikymppiset osaa käyttää televisiota, mikrouunia, pesukonetta ja kännykkää tai ajaa autoa? Ei kukaan - totta kai osaavat. Miksi sitten jatkuvasti hoetaan, että ikääntyneet eivät osaa käyttää tietokonetta? Onko se nuorempien juoni pitää vanhat loitolla virtuaalimaailmasta vai vanhojen oma epäilys, etten mä kumminkaan ymmärrä siitä mitään?

Pelko pois: tietokoneen käyttö ei ole sen kummoisempaa kuin pesukoneen ohjelmointi tai kaukosäätimen näpyttely autolla ajamisesta nyt puhumattakaan. Kuka tahansa sen oppii ja kaikille siitä on huvia ja hyötyä.

Tämän hetken eläkeläisistä on pieni osa niitä, jotka työelämässään joutuivat tietokonetöihin, mutta tulossa on eläkeläissukupolvi, me suuret ikäluokat, joiden on ollut pakko oppia myös tietskarin käyttö. Tietokoneet ovat vallanneet mitä yllättävimmät työpaikat: sairaalat ja terveyskeskukset, kauppojen kassat ja varastot, taksit, pankit, hotellit, ravintolat... Kaikkialla näpytellään ja painellaan erilaisia namiskoita tietojen saamiseksi tai kirjaamiseksi. Mikä sitten muka estää tietokoneen käytön yksityiselämässä?

Sähköiset palvelut lisääntyvät jatkuvasti, niin julkisessa hallinnossa kuin yrityksissäkin. Minun mielestäni se hyödyttää nimenomaan – ja toivottavasti – vanhempia ihmisiä. Ihmisiä, jotka eivät liiku enää ihan ketterästi paikasta toiseen etsimässä sitä oikeaa sohvaa, puseroa, kahvikuppia tai tapettimallia. Ihmisiä, jotka eivät jaksa jonottaa pankissa, postissa, terveyskeskuksissa saadakseen neuvontaa tai varausaikoja. Ihmisiä, joilta ystäväpiiri harvenee luonnollisen poistuman kautta. Ihmisiä, joiden perheet ja suku ovat hajautuneet ympäri maan ja maailman. Ihmisiä, jotka ovat jääneet yksin.

Minulla on unelma. Sähköisen viestinnän unelma. Ei kai nyt kukaan voi unelmoida sähköisestä viestinnästä? Minä voin. Eihän se vaikuta kovin seksikkäältä kohteelta, mutta tärkeä se on. Unelmoin ehkä omaa tulevaisuuttani.

Unelmaani kuuluu joko se, että tietokone toimii telkkarin kautta ja käytän sitä kuin telkkaria konsanaan. Tai että tietokoneeni toimii kosketusnäytöllä, jolloin sormen hipaisuilla selviän toiminnoista. Lisäksi toivon tietokoneitten näyttöpäätteisiin sisustusystävällisiä ratkaisuja. Itse haluaisin näyttööni kultaiset empirepeilin kehykset, mutta joku muu toivoisi ehkä Harrikan tai T-Fordin muotoja...

Muodot ovat tärkeitä, mutta niin on sisältökin. Erilaiset ostokset sujuvat jo nyt netissä hyvin. Samoin julkishallinnon palvelut lisääntyvät jatkuvasti. Yhteydet vanhoihin ystäviin ja sukuun onnistuvat myös, mutta hieman takkuillen. Kaikilla ei ole taitoja ajantasaiseen seurusteluun netin kautta – se olisi tehtävä helpommaksi.

Kehitys kehittyy. Niinhän sitä sanotaan. Tässä tapauksessa uskon siihen. Jos nyt on muodissa blogi ja wiki ja facebook yms. en yhtään osaa ennustaa, mitä on vuoden tai kahden kuluttua. Toivottavasti jotain uutta, kivaa ja hyödyllistä silloinkin. Sitten kun minä olen eläkkeellä ja seniorikansalainen ja surffaan netissä hullun lailla:)

Oletpa 60 tai 80, ryhdy nettikäyttäjäksi! Jos taidot eivät nyt riitä, mene Vantaan kaupungin järjestämille monille kursseille tai kysy tuttavilta tai heidän lapsiltaan!

Eevali Kontio
Verkkopäätoimittaja
Vantaan kaupunki/Verkkotoimitus