Otteita pääjohtaja Jorma Huuhtasen puheesta 10.10. Vanhustenpäivän juhlassa Vantaalla

Eläkelaitoksesta koko kansan sosiaaliturvan palvelutaloksi
Kansaneläkelaitos, Kela, perustettiin vuonna 1937. Aluksi se oli nimensä mukaisesti eläkelaitos, joka huolehti pelkästään kansaneläkkeiden maksamisesta. Vähitellen toiminta laajentui. Tänä päivänä Kela on monipuolinen sosiaaliturvan palvelutalo, joka huolehtii Suomessa asuvien sosiaaliturvasta eri elämäntilanteissa. Kaikki Suomessa asuvat ovat jossakin elämänsä vaiheessa Kelan asiakkaita. Myös ulkomailla asuvat voivat kuulua Suomen sosiaaliturvan piiriin ja saada Kelalta etuuksia.

Kelan toiminta-ajatus on Elämässä mukana – muutoksissa tukena. Kela turvaa väestön toimeentuloa, edistää terveyttä ja tukee itsenäistä selviytymistä. Toimintamme ohjaavia arvoja ovat ihmistä arvostava, osaava, uudistuva ja yhteistyökykyinen.

Päätehtävämme on huolehtia sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön toimeenpanosta. Yhteensä hoidettavanamme on yli 100 erilaista etuutta.

Kela on sosiaalietuuksia myöntäessään lainsäädännön toimeenpanija. Lait säätää eduskunta. Silti kansalainen usein katsoo, että on Kelan syy, jos hänen hakemuksensa hylätään tai esimerkiksi korvaus lääkärinpalkkiosta on kovin pieni. Vaikka etuuden hakijan näkökulmasta hylkäävä päätös voi tuntua epäoikeudenmukaiselta, toimeenpanijalle oikeudenmukaisuus tarkoittaa käytännössä sitä, että kansalaisia kohdellaan tasapuolisesti ja ratkaisukäytäntö on yhdenmukaista.

Kela ikäihmisten ja vanhusten kuntouttajana
Väestömme ikääntyminen, eliniän pidentyminen ja eläkkeelle siirtyminen ovat suuri haaste myös sosiaaliturvalle. Vanhusten määrän kasvu lisää hoivan ja kuntoutuksen tarvetta. Tämä merkitsee haastetta vanhusten omatoimisuuden, aktiivisuuden ja toimintakyvyn turvaamiselle. Ratkaisevaa onkin, miten kuntoutuksella ja muilla tukitoimilla voidaan ylläpitää ja edistää ikääntyneiden toimintakykyä sekä tukea omaisistaan huolehtivien jaksamista.

Päävastuu ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisestä ja kuntoutuksesta on kuntien sosiaali- ja terveydenhuollolla, jossa kuntoutus on osa ikäihmisten hoitoa ja muita palveluja. Kuntoutuksen järjestämisessä eri tahojen välisellä yhteistyöllä on kuitenkin oleellinen merkitys. Yhteistyöstä on säädetty oma lakinsa.

Koska Kelan velvollisuus järjestää lääkinnällistä kuntoutusta koskee työikäisiä vaikeavammaisia, Kela järjestää ikäihmisten ja vanhusten lääkinnällistä kuntoutusta harkinnanvaraisena kuntoutuksena eduskunnan hyväksymän määrärahan puitteissa. Tällä tavalla Kela pyrkii omalta osaltaan vastaamaan siihen kuntoutustarpeeseen, joka yleensä lisääntyy iän myötä. Ikääntyvän väestön toimintakyvyn ylläpitäminen on sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta tärkeää. Riittävä toimintakyky mahdollistaa omatoimisuuden ja selviytymisen kotona, ja samalla se vähentää pitkäaikaisen laitoshoidon tarvetta ja kustannuksia.

Kelan ikäihmisille kohdennettu kuntoutus toteutetaan lähinnä yksilöllisinä kuntoutusjaksoina sekä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseina. Kurssimuotoista kuntoutusta kohdennetaan mm. aivohalvaus-, syöpä- ja sydänsairauksista kärsiville sekä tuki- ja liikuntaelinsairaille. Kursseja järjestetään myös reuma-, hengityselin- ja neurologisista sairauksista kärsiville.

Vuonna 2008 Kelan kuntoutuspalvelujen saajista 3 500 henkilöä oli yli 64-vuotiaita. Heidän kuntoutuksesta aiheutuneet kustannukset olivat yhteensä 7 milj. euroa. ´

Kela vanhusväestön kuntoutuksen kehittäjänä
Kuntoutuksen tulisi vastata niihin tarpeisiin, joita asiakkaat ja yhteiskunta sille asettavat. Minkälaista kuntoutusta vanhukset ja ikäihmiset tarvitsevat nyt ja tulevaisuudessa? Vielä työelämässä olevien ikääntyvien kuntoutustarpeet ovat erilaisia kuin jo työuransa päättäneiden vanhusten. Näihin kysymyksiin Kela pyrkii hakemaan vastausta mm. kohdentamalla kuntoutusvaroja myös tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Kelan kuntoutuksen yhtenä vahvuutena pidetäänkin laajaa tutkimus- ja kehittämisyhteistyötä.

Geriatrista kuntoutusta Kela on kehittänyt vuodesta 2000 alkaen. Hankkeessa on kehitetty ikäihmisten erilaisia kurssimalleja ja tehty vaikuttavuustutkimusta. Alustavien tutkimustulosten pohjalta hanketta monipuolistetaan erilaisiin uusiin kokeiluihin. Kehittämishankkeissa vaikuttaviksi todettuja ikäihmisten kuntoutusmuotoja pyritään siirtämään vakiintuneeksi harkinnanvaraisen kuntoutuksen toiminnaksi.

Lähtökohtana ovat sellaiset kohde- ja sairausryhmät, joiden tarpeeseen Kelan katsotaan voivan pystyä vastaamaan. Tällöin tavoitteena on estää toimintakyvyn heikkenemistä niin, että vanhus pystyy selviytymään kotona mahdollisimman pitkään. Kyseessä olisi tällöin moniammatillisen työryhmän toteuttama vaativa laitos- ja avokuntoutus. Keskeisiä Kelalle kuuluvia sairausryhmiä voisivat olla esimerkiksi aivohalvaus, Parkinsonin tauti, muut neurologiset sairaudet, sydänsairaudet ja tuki- ja liikuntaelin sairaudet. Lisäksi tulee kohentaa ikääntyneiden omaishoitajien toimintakykyä ja estää heidän syrjäytymistään.

Kehittämistyötä tehdään yhteistyössä Kelan tutkimusosaston, eri yliopistojen ja palveluntuottajien kanssa. Tulevina vuosina tavoitteena on kehittää mm. suuressa laitostumis- ja kaatumisriskissä olevien dementoituneiden potilaiden ja heidän omaistensa avokuntoutusta, iäkkäiden aivohalvauspotilaiden tehostettua kädenkuntoutusta ja painokevennettyä kävelykuntoutusta, aktivoivaa fysioterapiaa aviohalvauspotilaille sekä vaikuttavuuden arviointia.

Haasteita riittää
Kela on omalta osaltaan pyrkinyt lainsäädännön asettamissa puitteissa huolehtimaan myös vanhusten, eläkkeellä ja työelämästä poissaolevien kuntoutuksesta. Tähän on päästy suuntaamalla resursseja tietoisesti myös ikääntyneiden ja vanhusten kuntoutukseen. Tavoitteena on auttaa näiden ihmisten selviytymistä oman elämänsä sekä yhteiskunnan heille asettamista vaatimuksista nyt ja tulevaisuudessa.

Kela on esittänyt Kehittämisohjelmassaan ja myös sosiaaliturvan uudistamista selvittävälle Sata-komitealle vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen ikärajan nostamista.

Kuntoutuminen, kuten moni muukin asia, on myös ihmisen oman tahdon asia. Parhaimmatkaan laitteet tai sitkeinkään ulkopuolinen hoputus ei auta, jos omaa halua ja motivaatiota ei löydy. Motivaation syntyyn vaikuttaa ratkaisevasti lähipiirin suhtautuminen. Kannustusta, uskoa ja aikaa tarvitaan paljon.

Kuntoutuksen Kehittämisohjelmassa 2015 on visioitu Kelan kuntoutuksen tulevaisuutta. Yhtenä tavoitteena on, että Kelan järjestämä kuntoutus nähdään tärkeänä sosiaalisena investointina ja että kuntoutuspalvelut tukevat työelämään ja yhteiskuntaan osallistumista sekä arjessa selviytymistä. Ennen kaikkea toivomme, että kuntoutus olisi sitä tarvitsevalle – tie parempaan elämään!

Jorma Huuhtanen
Kela
Pääjohtaja

Vanhustenviikon teema vuonna 2009 oli kuntoutus.
Huuhtasen puhe pidettiin 10.10. Vantaalla Vanhustenpäivän juhlassa.