tiistai 27. lokakuuta 2009

Ikääntynyttä ei jätetä

Muutosvoimaa vanhustyön osaamiseen -hanke Vantaalla on edennyt puoliväliinsä. Tehtyä ja tulevaa pohdittiin Tikkurilan Laureassa Vanhustyön tulevaisuus -seminaarissa 19.10. Mukana oli myös vierailevia tähtiä.
Tilaisuudessa puhunut professori Sirkka-Liisa Kivelä kritisoi kärkevästi valtiovallan ratkaisuja vanhustyössä. Vantaan vanhustyön tulevaisuuden näkymät saivat myös kiitosta Espoon vanhuspalvelujen johtajalta Jaakko Valvanteelta.

Me parastajat
– Mehän kilvoittelemme Vantaan kanssa hyvällä tavalla ja otamme käyttöön toistemme hyviä käytäntöjä eli parastamme. Esimerkiksi näin olemme tehneet senioriosaaja-kouluttamisessa, Valvanne sanoi. Hän huomasi tekeillä olevan Vantaan ikääntymispoliittisen ohjelman kovasti muistuttavan Espoon vastaavaa, jo käytössä olevaa ohjelmaa.

Niinpä hän opasti Vantaata. – Pitäkää huolta, että ohjelma myös toteutetaan ja että ohjelmassa on tunnetta, sillä hoitaminen on rakkauden kieltä, Valvanne muistutti.

Hoiva-ohjaajille tarvetta
Vantaan vanhusten avopalvelujen palvelupäällikkö Anna-Liisa Korhonen ehdotti palveluohjaukseen ns. hoiva-ohjaajia. - Kun palvelusetelit tulevat käyttöön, tarvitsevat ikäihmiset ohjausta palveluiden hankinnassa. Kun valinnanvapaus lisääntyy, tarvitaan myös ohjaajaa oikeanlaisten palveluiden löytämiseen, sanoi Korhonen. Hän myös muistutti, että 300 kotihoidon 900 asiakkaasta tarvitsee vain lääkkeiden jakelua, joten apteekit lääkkeiden jakelijoina vapauttaisivat voimavaroja varsinaiseen hoitotyöhön.

Korhonen ehdotti kotihoidon eriyttämistä akuutti- ja pitkäkestoisiin linjoihin palvelun tehostamiseksi sekä asiakkaiden vastaanottotiimiä. – Yhteistyössä henkilökunnan kanssa pitäisi miettiä myös työvuorojärjestelyitä. Työvuorot eivät vastaa tarvetta kiireisimpinä tunteina.

Kodinomaisuutta ja lääkkeetöntä hoitoa
Ylilääkäri, professori Sirkka-Liisa Kivelä Turun yliopistosta vannoi kodinomaisen hoidon nimeen jopa laitoshoidossa. Hän vaati lisää lääkkeetöntä hoitoa, jonka tehokkuudesta on näyttöä. – Lääkärikunta olisi saatava mukaan vanhustyön kehittämiseen. Geriatreja on Suomessa aivan liian vähän, Kivelä sanoi.

Kivelän mielestä hallituksen politiikkaohjelmat eivät ota iäkkäitä huomioon. Vanhuuteen ei satsata budjeteissa niin paljon kuin lapsuuteen. – Ministeriöistä puuttuu geriatrista osaamista, hän totesi yksikantaan.

Syrjityt iäkkäät
Iäkkäitä syrjitään avoimesti, ja myös julkisuudessa. – Kuolemanpillerikeskustelu oli rankkaa ikäsyrjintää. Eutanasia kytkettiin avoimesti vanhusten hoitoon. Julkisuudessa käsiteltyjen lääninhallituksien raportit oli tehty kanteluiden perusteella, joiden oli tarkoituskin puuttua väärinkäytöksiin. Näin vanhustyöstä luotiin väärä, valikoitunut kuva. Tämä kielteisyys on julkisuudessa yleistä, moitti Kivelä.

Uutena ilmiönä Kivelä nosti esiin vanhusten uusasunnottomuuden. – Kun vanhus myy asuntonsa ja muuttaa yksityiseen palvelutaloon säästöt hupenevat nopeasti. Lopulta hän joutuu muuttamaan palvelutalosta pois jääden vaille asuntoa.

Teksti:Esa Pesonen